Meet Celaena Sardothien.Beautiful. Deadly.
Destined for greatness.
In the dark, filthy salt mines of Endovier, an eighteen-year-old girl is serving a life sentence. She is a trained assassin, the best of her kind, but she made a fatal mistake: she got caught.
Young Captain Westfall offers her a deal: her freedom in return for one huge sacrifice. Celaena must represent the prince in a to-the-death tournament—fighting the most gifted thieves and assassins in the land. Live or die, Celaena will be free. Win or lose, she is about to discover her true destiny. But will her assassin’s heart be melted?
Luin Throne of Glassit noin kuukausi sitten ahmimalla ja kaikki kolme putkeen, tietenkin. Tästä bloggauksesta saattaa tulla vähän sekava, koska kirjojen tapahtumat on alkaneet mennä mun päässä jo vähän sekaisin. Yritetään kuitenkin.
Celaena Sardothien on Adarlanin salamurhaaja: hänen nimensä lausutaan kuiskaten ja pelolla. Hänen maineensa on kiirinyt laajalle, eikä monikaan tiedä, että ihminen nimen takana on itseasiassa teini-ikäinen tyttö. Nuoresta iästään huolimatta Celaena on paras kaikista, sillä hänet on kouluttanut kuuluisa varas Arobynn Hamel.
Celaena teki kuitenkin 16-vuotiaana yhden virheen ja jäi kiinni. Tarinan alussa hän suorittaa rangaistustaan Endovierin suolakaivoksessa orjana. Vapaus kuitenkin koittaa, kun Celaenalle tehdään tarjous: jos hän edustaa prinssiä kilpailussa muita varkaita vastaan, hän saa vapautensa tietyin ehdoin. Celaena suostuu tarjoukseen ja hänet kuljetetaan kruununprinssi Dorianin luo kuninkaalliseen linnaan valmistautumaan koitokseen. Linnassa vaanii kuitenkin pimeä voima, joka tappaa muita kilpailijoita yksi kerrallaan. Kaikkien linnassa olevien henki on vaarassa ja heidän kohtalonsa jää nuoren salamurhaajan harteille.
Celaenan hakee kaivoksesta kuninkaan kaartin kapteeni Chaol Westfall. Yllätys yllätys, myös Chaol on nuori ja menestynyt. Chaol kouluttaa kaivoksissa heikentynyttä Celaenaa kohti koitoksia. Heidän välilleen muodostuva ystävyys ja kumppanuus on omassa mielessäni kirjan parasta antia jo alusta lähtien. Siksi olin hetken hieman nyreissäni, kun prinssi Dorian luikerteli itsensä Celaenan suosioon. Kolmiodraamaa siis havaittavissa ja se toisaalta, jos mikä, on viihdyttävää seurattavaa.
Celaenan ja Dorianin suhde on hellyyttävä, mutta jollain tavalla Dorian ei koskaan oikein yllä Celaenan tasolle. He ymmärtävät toisiaan tavalla, johon taas Chaol ei kykene, ja siksi toimivat mielestäni paljon paremmin yhteen ystävinä kuin rakastavaisina. Chaolin ja Celaenan päätyessä yhteen taas virnuilin kirjalle kuin mikäkin idiootti. He ovat tarkoitettuja toisilleen. (Ajattelin tässä vaiheessa. Tämäkin tulee tulevien osien myötä muuttumaan... Ehkä.)
Pidin jollain tapaa kovasti Celaenan hahmosta. Mietin kirjan alussa, miten 18-vuotiaasta tytöstä tehdään uskottavasti kylmäverinen murhaaja, mutta siinäkin Maas oli onnistunut yllättävän hyvin. Jako arkisen Celaenan ja salamurhaa-Celaenan välillä oli osin jopa hyytävä. Nautin myös siitä, että Celaenalle oli annettu ihan hassujakin piirteitä, kuten hänen innostuksensa shoppailuun ja vaatteisiin.
Kaiken kaikkiaan Throne of Glass oli mielestäni hyvä tarina. Maailma oli hyvin rakennettu, eikä mikään tuntunut keinotekoiselta. Hahmotkin olivat suurimmaksi osaksi aidon ja uskottavan tuntuisia. Tykkäämisestäni voi ehkä kertoa sekin, että luin sarjan kaikki kolme ilmestynyttä osaa kahdessa viikossa. Bloggaukset tulossa siis niistäkin! Sopivasti seikkailua ja ihmissuhdedraamaa fantasian elementeillä höystettynä, bueno.
Teos: Throne of Glass
Kirjailija: Sarah J. Maas
Kustantaja: Bloomsbury, 2012
Sivuja: 404
Luettavaksi: e-kirja
No Comments Yet, Leave Yours!